Merimetsot

meripartiota Matinkylässä

Vanhat veneet

Isokeisarista da Vinssiinkannella

Lippukunnan ensimmäinen vene oli vanhasta pelastusveneestä rakennettu puinen noin kuusimetrinen limisaumainen moottorivene. Ostettessa vuonna 1976 oli Isokeisari avovene, joka johtajien ja muutama ulkopuolisen voimin sittemmin katettiin. Moottori oli klassinen bensiini-petrooli Wikström, jonka käynnistäminen muistutti enemmänkin jotain rituaalia kuin nykyaikaista napin painallusta. Keikoilla vartiolaiset nukkuivat yleensä maissa laavussa. Isokeisari myytiin vuonna 1981.

Purjeet ylös

Lippukunnan haave omasta purjeveneestä täyttyi vuonna 1978 kun Ilona hankittiin. Se oli 6,6 metrinen vuonna 1956 rakennettu puinen tasasaumainen purjevene. Runkomuodoltaan vene oli hyvin omalaatuinen, koska peräpeilin kohdalla kansi oli vain 40 cm korkeudessa vedenpinnasta ja nousi sitten selvästi keulaan päin mentäessä. Moottorina oli Seagull-perämoottori, ensin noin 4 hevosvoimainen ja myöhemmin 5 hevosvoimainen. Talvella -79-80 Ilonaa kunnostettiin mittavasti, koska kansi oli totaalisen laho. Valitettavasti kunnostusurakka suoritettiin lämpimässä hallissa, jossa veneen runko kuivui ja rakoili pahasti, eikä vene täten ollut enää vesitiivis. Ilonasta luovuttiin 1986.

rannassa

Uusi aikakausi alkaa

Kun syksyllä 1986 Ilona vaihtui Melissaan, muutos veneen tiloissa, varusteissa, laadussa, nopeudessa ja vedenpitävyydessä oli käsittämättömän suuri. Sisätilan korkeus ja leveys, diesel-sisämoottori, sähkökäynnistys, ei vuotamista, sisävessa, keulaluukku, kiinteä vesitankki, tiskiallas, ruokapöytä, lämmitin, kaikuluotain, loki, VHF, kaksi akkua ja tehokas laturi olivat jotakin aivan uutta. Tyypiltään Melissa oli Finn Express 83, eli 8,3 metrinen purjevene. Melbis soveltui hyvin pidemmillekin matkoille avoimemmillekin vesille ja sillä valloitettiin uusia alueita, kuten Saimaa, Tallinna ja Tukholman saaristo. Virallisia nukkumapaikkoja veneessä oli viisi, mutta 7…yli 10 keikkailijaa olivat varsin tavallisia.

Da Vinssi, ainoa laatuaandavinssi

Da Vinssi, Finngulf 34 C, siirtyi Merimetsojen omistukseen vuonna 1993, korvaten Melissan. Finngulf 34 on alunperin suunniteltu Håkan Södergrenin toimesta vuoden 1981 kolmivarttitonnareiden MM-kisoihin. Rungoltaan, perän hieman omaperäistä muotoa myöten, 34:sen tuotantoversio on samanlainen kuin kilpaversio. Sen sijaan kansi ja sisustus ovat erilaisia. Finngulf 34 oli Stig Nordbladin veistämön ensimmäinen tuotantovene. Sitä valmistettiin vuosina 1983-86 kaikkiaan parikymmentä. Da Vinssin ensimmäinen omistaja osti veneen runkovalmiina ja rakensi sisustuksen itse. Samalla asennettiin ruoriohjaus (vakio-ohjaus Finngulf 34:ssä on pinna).

Monet asiat uusittiin veneessä Merimetsojen toimesta. Keittiötä suurennettiin ja 2000-luvun alussa veneelle hankittiin myös jääkaappi. Vaihtolistalle päätyivät myös mm. masto, katon ja seinien verhoilu ja moottori. Da Vinssille hankittiin myös paljon uusia erilaisia varusteita, kuten digitaalinen VHF-DSC-puhelin, paukkuliivit sekä pelastuslautta.

Da Vinssi oli Merimetsojen ahkerassa käytössä vuoteen 2007 saakka, jolloin se myytiin ja tilalle ostettiin Sinensis. Da Vinssi palveli lippukuntaa erinomaisesti ja oli todistetusti vankka, turvallinen ja luotettava matkapursi.

Myös pieniä veneitä

Lippukunnan omistuksessa on myös ollut muutama jolla. Topolino oli punainen pieni optimistijolla joka oli lippukunnan käytössä 1977-84. Nuppu ja Flying Junior olivat molemmat pieniä jollia joita käytettiin purjehduskoulutukseen, loppujen lopuksi ne kuitenkin olivat melko pienellä käytöllä. Nuppu oli Memellä 78-92 ja FJ 79-83. Lippukunnalla on ollut myös pieni soutujolla Emem (I ja II), joita toisinaan käytettiin esim. leireillä rannan ja da Vinssin välillä sukkuloimiseen. Molemmat ovat kuitenkin valitettavasti kelvanneet varkaille, eikä kumpaakaan ole enää olemassa.